Neo ja Raito

Koirapoikien elämää ja tekoja


1 kommentti

2016, täältä tullaan!

Vuodessa ehtii tapahtua paljon. Kerätäänpä vähän nippuun vuotta 2015.

Suurimpana voimainponnistuksena viime vuonna taisi olla meidän koko perheen Lystikäs opaspentu -projekti, jossa leivoimme 7-viikkoisesta labbispennusta kohtuullisen siivosti käyttäytyvän opaskoiraoppilaan. Projekti alkaa nyt olla loppusuoralla ja Lystistä ryhdytään pian kouluttamaan ihka oikeaa opaskoiraa. Se kävi jo testattavana, todettiin hyväksi ja kun terveystuloksetkin olivat priimaa, meidän osuutemme Lystin urasta alkaa olla ohi.

Lysti onkin todella hieno koira, jossa olisi aineksia mihin tahansa lajiin. Se on hyvin vilkas ja menevä koira, mutta vilkkaudestaan huolimatta erittäin keskittymiskykyinen ja vahvahermoinen. Se tekee mielellään töitä ihmisille ja on helposti motivoitavissa. Lysti ei pelkää piruakaan, eikä sen hyväntuulisuutta hetkauta mikään. Se on melkeinpä jo rasittavan onnellinen koira, kun se vatkaa menemään aamusta iltaan. Mikäli kaikki labbikset ovat tällaisia, en yhtään ihmettele rodun suosiota. Sitä kyllä ihmettelen, että miten niillä voi säilyä hännät ehjinä kaiken sen seiniin ja kulmiin hakkaamisen jälkeenkin…

Jos hyvin käy, Lystille löytyy käyttäjä jostain pk-seutuvilta, jolloin voimme tarvittaessa toimia sen varahoitopaikkana ja voisimme ehkä silloin tällöin käydä hakemassa sen meidän seuraksi aivojennollaus metsälenkeille.

Toivotamme Lystille onnea ja menestystä opasuralle!
IMG_0097

Neon kanssa puuhastelimme viime vuonna vepen, tokon ja agilityn parissa. Tuloksellisesti vuosi oli aikamoinen ja nyt jälkikäteen voin vain ihmetellä, miten niin moni asia loksahti viime vuonna kohdilleen.
Voipi olla, ettei tällaiseen tulostasoon enää toistamiseen ylletä. Mutta ainahan voi yrittää!

TOKO
Tokoa olemme tahkonneet läpi vuoden muutamia taukoja lukuunottamatta. Edistystäkin on ilmennyt ihan mukavasti. Viime keväänä en saanut meille voittajaluokan koepaikkaa ja kun seuramme SM-joukkueessa tuntui olevan pulaa alemman luokan koirista, jätin koepaikan metsästyksen sikseen ja kisasimme joukkue-SM:eissä avoimessa luokassa. Nepparin vuoro oli ison luokan viimeisten joukossa, mutta pitkä päivä ei tuntunut missään ja se toimi tarkasti ja hyvällä meiningillä voittaen mukavalla tuloksella 100 koiran luokan. Aika huimaa!

Seuraavalla viikolla kävimme voittajaluokassa ja reilun kuukauden kuluttua siitä kävimme kertaalleen vanhoilla säännöillä EVL:ssä. Sääntömuutoksen jälkeen koepaikkoja on ollut tarjolla yllin kyllin ja yhden tilastotappio-kakkosen lisäksi saimme valionarvosta uupuvat kaksi ykköstä kasaan lokakuussa. Tässä kohtaa kisakirja näytti vielä aika hienolta, kun alla oli suora ykkösputki ja se yksi kakkonen evl:stä.

Nyt kirja alkaa jo näyttää tutummalta, kun messarin joulukuisessa karsintakokeessa mokasimme kiertohässäkän nollille ja zetassakin tuli väärä asento. Tuloksena EVL3 222,5 pisteellä. Koe itsessään oli todella hieno elämys. Jännitin etukäteen aivan hulluna, mutta saimme silti kiinni hyvästä fiiliksestä, eikä Neo ollut moksiskaan erikoisista olosuhteista. Se toimi hyvällä ja rennolla asenteella läpi kokeen, vaikka arastelikin selvästi liukasta mattoa ja liikkui sen takia juoksuliikkeissä hissutellen (ihan hyvä, säilyipä varpaatkin ehjänä).

Että voikin tulla kokeesta hyvä mieli huonoista pisteistä huolimatta! Virheitä sattui, ne olivat tosi tyhmiä, mutta niihin nyt pystyy vaikuttamaan treenaamalla paremmin ja monipuolisemmin. Mutta tärkeintä, eli koiran rautaista keskittymiskykyä ja asennetta ei pysty noin vain nykäisemään tyhjästä. Ja niitä Neo minulle esitti, vaikka koetilanne oli sille aivan vieras ja poikkeava. Oli mahtavaa tuntea, miten se yritti loppuun saakka parhaansa mukaan tehdä oikein ja ilahtui oikeasti sosiaalisesta palkasta. Voi, miten hieno poika! Video kokeesta löytyy täältä.

Nyt olemme viettäneet vähän tokolomaa ja keskittyneet lähinnä pitkiin metsälenkkeihin, mutta pikkuhiljaa alamme taas kasailemaan hommaa pakettiin ja muokkaamaan niitä vaikeita asioita paremmaksi (niissä riittääkin säätämistä!). Kävimme nuorten ringin tokoporukan kanssa Oilin opissa joulun alla ja sain sieltä sellaisen toko-motivaatio-buustauksen, että sen voimalla mennään vielä pitkään. On tämä vaan koukuttava laji!

AGILITY
Viime keväänä saimme aikaiseksi pari nollaa agilityradoilta, mutta toukokuussa vepe vei mennessään ja keskityimme ratahommien sijaan vedessä läträämiseen ja aksakisat jäivät pitkälle tauolle. Nyt syksyllä palasimme treeneihin, mutten saanut aikaiseksi ilmoittautua kisoihin, kun keskityin tokon hinkkaamiseen.
Syksyllä en meinannut saada treeneissä oikein otetta koko agilityyn. Aloitin uudessa työpaikassa ja opiskelen tässä sivussa toista tutkintoa, joten oma jaksaminen on ollut paikoitellen vähän kortilla. Tämä on näkynyt selvimmin aksatreeneissä, joissa en ole saanut itsestäni oikein mitään irti. Ja jos minä en ole 100 % hommassa  mukana, voi olla varma, että koira sinkoilee ihan mihin sattuu. Ollaan silti käyty räpeltämässä maanantai-iltaisin esteillä, koska Neo tykkää lajista tosi paljon ja se on meille kummallekin mukavaa vaihtelua.

Nyt joulun alla saatiin aikaan muutama onnistunutkin treeni ja sen innoittamana olen tutkaillut kisakalenteria tositarkoituksella. Jos vaikka saisi jossain vaiheessa sen kolmannen nollan ykkösistä.

VEPE
Vepe on kaikessa suurpiirteisyydessään tosi nasta laji ja kokeet ovat olleet todella mukavia tapahtumia, kun rotukirjo on laaja ja koejengi pyörii siellä rannassa aina ihan koko päivän. Tunnelma on jotain ihan muuta kuin noissa tulostavoitteellisimmissa lajeissa. Joskus muinoin toko- ja aksakisoissakin oli ihan samanlainen fiilis, mutta se taitaa valitettavasti olla katoavaa kansanperinnettä. Mutta hauska nähdä, että sellaista on edelleen olemassa!

Alkukaudesta Neo läpäisi yhden viikonlopun aikana alokasluokan ja kun kaikista kolmesta avoimenluokan kokeistakin saimme ykköset, edessä on nyt siirto voittajaluokkaan. Aika uskomatonta, kun tämä laji on kuitenkin minulle aivan uusi, eikä minulla ollut alkuun mitään ajatusta, että tässä joskus edettäisiin jonnekin.

Ensi kaudella on sitten jälleen uusi luokka edessä. Pitää tässä nyt ennen vesikauden alkua lukea huolella säännöt läpi ja myös ne vuoden kuluttua voimaan tulevat uudet säännöt ja miettiä, miten uusia liikkeitä lähdetään työstämään. Pitää kuitenkin ottaa huomioon jollain tavalla ne uudetkin säännöt ja ehkä tehdä jo tällä kaudella jotain niin, ettei muutos uusiin sääntöihin olisi sitten aivan ylivoimainen.
Vepessä ennakkosuunnittelu, liikkeiden palastelu ja kuivatreenit ovat muutenkin tärkeässä asemassa, koska rannassa treeniaikaa on hyvin rajallisesti. Asiat on pakko miettiä valmiiksi ja opettaa koiralle asiat mahdollisuuksien mukaan kuivalla, jolloin rajallisesta vesiajasta saa enemmän irti.

2016
Alkaneelle vuodelle on suunnitteilla kaikenlaista mukavaa. Treenaaminen jatkuu ainakin näiden kolmen lajin parissa ja erilaisia kisareissujakin on harkinnassa. Odotan jo innolla!

IMG_0132

Mainokset