Uula, TK2 BH Barffas Gar´ret
Suomenlapinkoirauros
FIN30721/02
s. 7.6.2002-12.9.2013
TOKO VOI, agi 3, BH
hyväksytty poropaimennuskoe
näyttelystä SERT
Lonkat A/A
Kyynärpäät 0/0
Polvet 0/0
Silmät ok 01/2011
Luonnetesti
Toimintakyky, +1 Kohtuullinen
Terävyys, +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu, +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu, +2 Kohtuullinen
Hermorakenne, +1 Hieman rauhaton
Temperamentti, +3 Vilkas
Kovuus, +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys, +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus, +++ Laukausvarma
Yhteensä +175
Uula hankittiin alunperin äidilleni lenkkikaveriksi, mutta sattumusten kautta se päätyi vuoden ikäisenä minun koirakseni. Kun aloin pelailemaan Uulan kanssa, se osoittautui hyvin hanakaksi harrastajaksi. Se oli käsittämättömän ahne koira ja teki ruuan toivossa mitä tahansa. Mm. opiskeli tokon alokasluokan täydestä nollatasosta kisavalmiiksi suoritukseksi neljässä kuukaudessa. Sen jälkeen kävimme tokossa TK2:n verran, kunnes en enää jaksanut hakata päätäni seinään vireensäätelyn kanssa. Uula kun oli siihen mennessä oppinut agilityn kautta hiukan liian korkean kisaviretilan ja se kuumeni herkästi myös tokokehissä möykkääväksi idiootiksi. Hauskanpito ilman huutamista oli Uulan mielestä jokseenkin mahdoton yhtälö.
Agilitystä Uula sen sijaan sai toteuttaa itseään (=juosta, huutaa ja saada tästä kaikesta kunnon palkkaa) ja se eteni kolmosiin ja sm-tasolle saakka. 7-8 vuoden kieppeillä Uula kuitenkin alkoi oireilemaan kummallisesti niveliään ja vaikkei mitään syytä epämääräisille oireille löytynytkään, laitoin koiran agilitystä eläkkeelle. Ei ollut mitään mieltä rikkoa koiraa, joka ei itse älynnyt rajoittaa menemistään.
Agilityeläkkeellä Uula jatkoi kesken jäänyttä toko-uraansa ja nousi evl:ään. Mutta juuri kun aloin saamaan evl:n liikkeitä kisakuosiin, se sairastui niin, että jätin sen täysipäiväiseksi eläkeläiseksi. Sen jälkeen Uula sai harrastaa vain mielenterveys-humppa-tokoa.
Myöhemmin outojen oireiden syyksi paljastui borrelioosi, jota ei saatu enää lääkitykselläkään kuriin. Ja kun borrelioosin rinnalle ilmaantui muitakin ongelmia, sairauskokoelma kävi lopulta liian raskaaksi kantaa ja Uula laskettiin ikuisille agiradoille 12.9.2013.